Voidaanko virtuaalitodellisuutta ja katseenseurantaa hyödyntää korvakirurgian koulutuksessa?
Tapialan väitöstutkimuksen perusajatuksena on opettaa opiskelijoille mastoidektomiaan sekä posteriorisen tympanotomiaan liittyvä anatomia ja toimenpiteen kulku kahdella eri tavalla. Tämän jälkeen verrataan opetuksen tuloksia suoritetun korvakirurgisen toimenpiteen ja siihen yhdistettyjen erilaisten mittareiden avulla. Erityisen kiinnostavaa on se, saako opiskelija virtuaalitodellisuuden avulla paremman käsityksen muun muassa rakenteiden välisistä suhteista, niiden sijoittumisesta ja syvyyskäsityksestä verrattuna perinteiseen menetelmään.
Toisen tutkimusryhmän opetuksessa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta eli VR-lasien avulla tarkasteltavaa tietokonekerroskuvauksesta rakennettua 3D-mallia, jota opiskelija voi pyöritellä ja käsitellä kuinka haluaa. 3D-mallista tarkastellaan erikoislääkärin ohjauksessa kirurginen anatomia ja toimenpiteen kulku sekä mitataan tarvittavat anatomiset maamerkit leikkausalueen hahmottamiseksi. Toisen ryhmän opetus toteutetaan perinteiseen tapaan erikoislääkärin luennolla ja pienryhmäopetuksella. Opiskelijat perehdytetään toimenpiteen kulkuun ja mittauksiin anatomian kirjojen ja leikkausoppaiden avulla.
Koulutusten jälkeen kaikki opiskelijat tekevät toimenpiteen poraamalla hyvin paljon oikeaa luuta muistuttavaa 3D-tulostettua ohimoluumallia, joten poraukseen saadaan lähellä todellisuutta oleva sormituntuma. Mallista löytyvät oleelliset anatomiset maamerkit, jotka ohjaavat toimenpiteen etenemistä.
Katseenseurantaa voidaan hyödyntää muun muassa ihmisen keskittymisen ja kognitiivisen kuorman arviointiin työtehtävän aikana. Tutkimustoimenpiteen aikana lääketieteen opiskelijoilta mitataan mustuaisen läpimitan vaihtelua ja silmien liikettä toimenpidealueella. Sormiin kiinnitettävillä painesensoreilla mitataan puolestaan sitä, kuinka kovaa opiskelijat puristavat instrumentteja toimenpiteen aikana ja onko tällä yhteyttä toimenpiteen aikaisiin ongelmiin.
Lue koko artikkeli UEFin verkkouutisista täältä.